Vihdoin Suomessa :) Lentomatkaa voisin kutsua maanpäälliseksi helvetiksi, mutta enpä kutsu. Eli kutsutaan sitten vaikka pitkäksi! Pyöristetään 50 tuntiin. Cancun-Mexico City-Madrid-Barcelona-Helsinki. Mexico Cityssä 10 tunnin odotus. Barcelonassa yön yli, onneksi sentään hotellissa. Häntäluuhun muodostui jonkinnäköinen rasitusvamma! Se kyllä lähti jo :) Tämä blogi ehkä hiljenee hetkeksi. Tai sitten ei. Ei voi tietää. Enhän mä tätä muutenkaan niin aktiivisesti ole kirjoitellut :D En jää Suomeen siis pysyvästi, mutta en ole aivan varma koska lähden takaisin Cancuniin. Varmaan parin kuukauden kuluttua. Kauhea ikävä Naomia ja Aliciaa. Pieni pala sydämestä jäi niiden hoiviin :) Ivanista olen jo tottunut olemaan erossa.
Kivaa olla Suomessa.
Moikkaillaan jos tavataan.
Ivan, les mando mucho amor <3
Juuli
Tietoja minusta
- Juuli
- Juuli Cancunista moi. Kirjoitan tänne vähän mitä sattuu. Välillä elämästäni, välillä taas jostain ihan muusta. Jutuiltani ei kannata odottaa liikoja! Pusuja kaikille jotka näitä silti jaksaa lukea.
1 kommentti:
miksi lentomatkoista pitäákin tehdä niin älyttömän ikäviä? mulla oma 31 tunnin matka odottaa yöllä! kivaa
Lähetä kommentti