Nyt on taas kaikkee jännää kerennyt tapahtua. Tärkein mainittava asia kuitenkin on meidän pieni 700 grammanen hurrikaani. 2 kuukautinen tyttö chihuahua, kulkee nimellä Naomi. Odotan jo aikaa kun tytön saa viedä ulos, mutta täytyy vielä parisen viikkoa odotella. Tän kämpän koko ei nimittäin noin energiselle pikkuselle riitä, vaikka onkin hamsterin kokoinen. Ajattelin sitten heti ensi töikseni viedä Namskin beachille :)
Ilmat on ollut melko vaihtelevat.. Ensimmäiset pari viikkoa oli kyllä niin kuuma koko ajan! Ei edes rannalla pystynyt oikeen käymään kun ei sieltä vedestä olis viitsinyt ollenkaan lähteä. Viikko sitten Meksikon toiselle rannikolle, eli tuonne Tyynenmeren puolelle iski hurrikaani. En sitten tiedä oliko tämä alue jossain yhteydessä hurrikaaniin koska mekin saimme osaksemme aikamoiset myräkät. Yksikin yö oli sellanen myrsky että sähköt lähti moneksi tunniksi.. Aamulla oli kiva löytää kaikki jugurtit sun muut ihan pilalla. Mä nautin sateista täällä. Musta on ihana katella ikkunasta kun näkee mustien pilvien lähestyvän ja kohta sataakin kaatamalla. Ja 5 minuutin päästä taas aurinko paistaa. Noi sateet on kyllä jo rauhoittumassa ja sitä mukaa myös kuumuus laskenut siedettävälle tasolle. Turistikausi selvästikin lähenemässä..
Ivan aloitti maanantaina uudessa työpaikassa. Tämä tarkoittaa sitä että meikäläinen hengailee yksin aamupäivät. No ok, oikeestaan iltapäivät. Koska mun päivät alkaa siinä puolenpäivän jälkeen kun vihdoin saan itseni sängystä ylös. Päivät on tähän mennessä kulunut pitkälti kotona. Meidän vauva on vielä vähän liian nuori pärjätäkseen yksin monta tuntia putkeen. Joten mamin täytyy päivystää täällä ettei toi katastrofi teloisi itseään sen pahemmin.. Kyllä mä kuitenkin aina pariksi tunniksi karkaan läheiseen Starbucks:iin vähän datailemaan :)
Mä niin rakastan tätä aluetta jossa me asutaan. Tai no oikeastaan mä rakastan koko kaupunkia. Tarpeeksi pieni että pääsee nopeasti taksilla, bussilla tai jopa kävellen paikasta toiseen. Kuitenkin tarpeeksi iso että tekemistä löytyy aina. 10 minuutin kävelymatkan päässä on katu jossa paikalliset käy bilettämässä. Löytyy baaria, clubia ja ravintolaa. Sieltä ollaan löydetty meidän kantapaikka :) Ihana pieni rafla/baari jossa soi hyvä musiikki, ruoka on aivan mahtavaa ja alkoholia löytyy bissestä drinksuihin. Ja aivan alyttämän halpa vielä kaiken lisäksi! Molemmat syö ja juo n. 5 eurolla!
Shoppailemassa en ole vielä kerennyt käymään. Olen kyllä jo katsastanut monet paikat jonne lähden vierailemaan heti kun Ivanin ensimmäinen palkka kilahtaa tilille.. Khehe.. :D Olen myös yrittänyt pitää näppini erossa kaikista ihanista tavaroista mitä tekisi mieli ostaa kämppään. Luojan kiitos täällä ei ole Ikeaa, koska sitä addiktiota ei kukaan pitäisi aisoissa... Pitää nimittäin vielä kuukausi odotella että vuokrasopimus nykyisessä kämpässä loppuu. Sitten muutetaan isompaan asuntoon. Oon jo katsastanut monia ihania kämppiä joihin olisin valmis muuttamaan vaikka heti! Siihen asti pidän siis sisustamis innostukseni kurissa.
Viikonloppu oli ihana! Lauantaina oltiin Cancunin rannalla. Ilma oli täydellinen, ei liian kuuma. Ja meri oli just passeli, ei liikaa aaltoja! Illalla käytiin ulkona syömässä Ivanin enon kanssa. Ei sitä oikeesti voi kyllä enoksi kutsua, enemmänkin kaveriksi.. Sunnuntaina lähdettiin käymään mini-retkellä läheisessä kylässä nimeltä Puerto Morelos. Kylä oli tosi söpö ja ranta siellä vielä Cancuninkin rantaa parempi! Tosi rauhallinen ja letkeä paikka :) Mennään varmasti uudelleen! Matka n. 20 minuuttia bussilla, bussi maksaa euro per henkilö. Illalla oltiin aika kuitti.. Onneksi Ivanilla oli kuitenkin enemmän energiaa kun mulla ja se taiteili meille sushia ruoaksi, NAM! Naomi taas oli varastoinut kaikki päivän energiansa ja veti sellasta rundia koko illan ettei mitään rajaa! Arvatkaa vaan kuka joutu jäämään hereille Namskia rauhoittelemaan..? NO MINÄPÄ TIETYSTI! Ivan kuorsasi vieressä..
Uusi viikko taas avosylin vastaan! Tsemppiä kaikille jotka joutuvat sen viettämään töissä, khihi..
Later!
Juuli ja Namski
