BRAZIL

Tämän tekstin kirjotin n. viikko sitten ja fiksuna jätin sen julkaisematta :)) En viitsi sitä nyt enään alkaa muokkailemaan ajankohtaisemmaksi. Menkööt tälläisena. Kuvia en vieläkään jaksa tänne laittaa, facebookissa niitä on iso liuta. Seuraava osa tekstiä kirjoitettu siis joskus viime viikolla. Enjoy;

Turha taaskaan luulla että mä mitään päivä päivältä jaksaisin alkaa selittämään reissusta!!! Tämänkin tekstin aloitukseen piti ensin keräillä voimia parisen päivää. Elikkäs erittäin lyhyt sepustus oikein onnistuneesta ja ihanasta matkastani Brasiliaan. Here we go.

Lentoni oli taas melko mielenkiintoinen. Cancun-Natal väli kun ei ole mikään kovin pitkä. Suoralla lennolla menis koko matka reippaasti alle kymmenen tunnin. Jees. Cancun-Miami-Rio de Janeiro-Recife-Natal väli onkin sit pikkasen pidempi. Matkaan meni siis yli 20 tuntia.. Natalin kentällä vastassa oli ihkut iskä, Liina ja Lilli. Taksilla Pipaan (jossa isäni siis omistaa talon). Perillä vihdoin n. 25 tuntia kotoa lähtemisen jälkeen. Voitto! Pipa on söpö pikku kylä Atlantin rannalla. En lähde faktoja latelemaan kun en niistä mitään tiedä (ihme et muistin ees mikä meri siinä oli vieressä....). Talo kuuluu resortiin nimeltä Pipa Beleza parin kilometrin päässä kylästä. Todella viihtyisä alue uima-altaineen ja puutarhoineen. Kaikki talot ovat yksityisomistuksessa, mutta mielestäni suurin osa kuuluu hotellin vuokraus-ohjelmaan. En tästäkään rupea sen enempää selittämään koska saisitte taas väärää tietoa. Kokoonpanoomme siis kuului meikäläinen, isäni ja siskoni (3 kpl-piti laskee sormilla että muistinko oikein!!!!). Saana tuli siis päivää myöhemmin. Lomaamme kuului uima-altaalla makoilemista, rannoilla hikoilemista, ravintoissa käymistä ja yleistä hassuttelua. Yhtenä päivänä käytiin buggy-ajelulla rannoilla. Yksi päivä vuokrattiin auto ja käytiin läheisessä kaupungissa, Natalissa. Ja niin se pari viikkoa vierähti kuin hujauksessa!!! Mitä luultavammin tasokkaan huumorin siivettämänä ;) Paluumatka sujui haikeissa tunnelmissa. Riossa haikeuteen ei kuitenkaan jäänyt aikaa. Koneen vaihtoon aikaa 15 minuuttia. Aika fail, mut matka jatku silti.. Cancunin kentällä vastassa Ivan (tai no eka se oli väärässä terminaalissa vastassa, mut parin vihasen puhelun jälkeen (meikäläisen suunnalta) löysi hänkin oikean paikan....). Kotona vastassa iloinen makkara.

Ihana loma, ihana perhe, ihana paikka. Suosittelen.

Juuli

ps. kivaa olla myös takas kotona Iin ja Piin kaa